maanantai 19. tammikuuta 2015

Uudenvuodenlupaus Singaporen parhaaksi valitulla shampanjabrunssilla


Pan Pacific -hotellista avautuu esteetön näköala Singaporen Marina Bay:lle. Palkitun hotellin 80 miljoonaa dollaria maksanut saneeraus saatettiin loppuun vuonna 2012. Myös ruokaravintolat kokivat kasvojenkohotuksen. 

Hotellin kolme fine dining -ravintolaa tarjoavat aasialaisia makuelämyksiä hienostuneessa ilmapiirissä. Eikä tässä vielä kaikki.

Muutamassa vuodessa hotellissa toimiva Edge Food Theatre on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä kaupungin ykköskohteena. Aasialaisiin keittiöihin perustuva konsepti on saanut virallistakin tunnustusta: Singaporen ravintolayhdistys valitsi sen vuoden 2014 parhaaksi noutopöydäksi.

Suositun ravintolan voluumi on päätähuimaava. Yli kolmesataapaikkainen ravintola katetaan kolme kertaa päivässä. Ruokailijoiden määrä kipuaa yli kahteenkymmeneen tuhanteen kuukausittain. 90% asiakkaista ei majoitu hotelliin, vaan tulee varta vasten paikan päälle ruokailemaan.

Lojaaleita asiakkaita hemmotellaan. Viikonpäivisin on erikoisteemoja. Keskiviikon Hooked @ Edge –tapahtuman aikana pääsee maistamaan mm. kuuluisaa Singaporen chilirapua. Lauantaisin katetaan erikoispitkä lounas tribuuttina Singaporen rikkaalle ruokakulttuurille ja -perinteille. Possun kylkiluukeittoa, laksaa, joka on herkullista nuudelikeittoa, osterimunakasta ja monia muita paikallisia herkkuja voi nautiskella keskipäivästä pitkälle iltapäivään.

Suuresta asiakasvirrasta huolimatta Edge on onnistunut säilyttäämään ekslusiivisen puolen. Erityisesti sunnuntain ja juhlapyhien neljän tunnin mittaiset brunssit ovat kokemisen arvoisia. Tein pöytävarauksen Edgeen tammikuun ensimmäiselle päivälle erinomaisen pääsiäisbrunssikokemuksen perusteella.

Täyteen ahdetut tilat ja lämpimien ruokien laatu ovat usein noutopöydän pullonkaulat.

Edge on taklannut nämä haasteet laidan yli. Ravintolatila on jaettu fiksusti. Juhlija ei huomaa jakavansa tilaa satojen muiden asiakkaiden kanssa. Näyttävästi katetut pöydät on sijoitettu niin, ettei ruuhkia pääse syntymään.

Parasta Egdessä on kuitenkin ruuanvalmistus tarpeen mukaan. Useissa eri keittiöissä ja ruuanvalmistuspisteissä huhkivat kokit työstävät herkkuja suoraan lautaselle. Tiettyjä annoksia voi käydä myös tilaamassa pöytään. Henkilökunnalle jätetään pöydännumeron kertova puutikku, eikä aikaakaan kun valittu, juuri valmistettu annos kiikutetaan pöytään. Toimintatapa näkyy taatusti myös pienempänä hävikkinä ja parempana katteena.

Keittiöpäällikkö Vincent Aw on mies menestyneen konseptin takana. KUVA: Pan Pacific.

Ravintolan suuri asikasmäärä mahdollistaa laajat vaikoimat. Aasian keskeisimmät keittiöt ovat herkullisesti tarjolla.

Sashimien ja sushien lisäksi japanilaisesta pisteestä löytyy vastapaistettua tempuraa. Katkarapu ja kasvistempurat ovat pinnalta rapeita ja sisältä mehukkaita.

Thaikeittiö on hyvin edustettuna. Herkullinen som tam –papaijasalaatti, raikas pomelosalaatti, tulinen tom yum kung -keitto ja aromikas kanacurry ovat muutamia esimerkkejä iloisen thaimaalaisen kokin hallitsemasta keittiöstä. Käden käänteessä valmistuu myös mango ja tahmeaa riisiä jälkiruoka sitä haluaville. Henkilökuntaa on selkeästi ohjeistettu ottamaan kontaktia asiakkaisiin. Useamman tunnin kiireettömällä brunssilla onkin mukava kysellä raaka-aineista ja resepteistä.

Aloitan normaalisti noutopöydän merenelävillä. Edgen osterivalikoimiin kuuluu kaksi vaihtoehtoa. Kanadasta tuotu osteri on maultaan ranskalaista viljeltyä fine de clairia neutraalimpi, eikä kaipaa seurakseen tarjolla olevia kastikkeita.


Osterit aukeavat ammattilaisen otteissa helposti.

Osterien nautiskelun jälkeen oli luontevaa siirtyä muihin mereneläviin. Bostonin hummeria, Alaskan kuningasrapuja, lumiravunjalkoja, kampasimpukoita jne. Edgen leipätuotteet tulevat hotellin leipomosta ja ovat vertaansa vailla. Juhlapöydässä voi värkätä vaikka kuningasrapu-croissaintin.
Mereneläviä.
Hyvään alkuun päästyäni oli aika siirtyä muiden kylmien ruokien pariin. Buffetin charcuteries-pisteestä löytyi laadukkaita lihaleikkeleitä höysteineen.

Ruokaisissa salaateissa oli mistä valita. Jolleivat valmissalaatit miellytä, monipuolisesta salaattipöydästä voi kasata salaatin omien mieltymyksien mukaan. 

Tomaatti-mozzarellasalaattia.
Ankkarilletteä.

Lämpimiin ruokiin siirryttäessä on pakko priorisoida. Kaikkea tarjolla olevaa ei kerta kaikkiaan ole mahdollista maistaa.

Kiinalaisittain valmistettuihin lihoihin erikoistunut keittiö on hakenut ulkoasunsa katukeittiöstä. Paahdetut ja grillatut porsaanlihat ja keitetyt kanat roikkuvat koukkujen varassa lasikaapissa. Viereisen pisteen kokit höyryttävät dim sumeja ja keittävät nuudeleita.

Seuraavana vastaan tulee kanaa, rapuja ja kasviksia malesialaisittain valmistettuna. Malesialaisen keittiön satay-lihatikut grillataan hiilien päällä, kuin katuruokakojulla konsanaan.


Valkopippurirapua.

Intialaista ruokaa ei kannata ohittaa maistamatta. Uudenvuoden erikoisuus oli lammas dum briyani. Mehevät lampaanlihan palat olivat rauhassa kypseneet mausteisen riisin kanssa. Intialaisia naan- ja rotileipiä paistetaan tandooriuunissa tasaisesti leipäkorin tyhjetessä. Väsäsin juhlallista purtavaa hummerin saksista käärimällä ne minttukastikkeen ja ohuiden punasipulisuikaleiden kanssa kuuman naan-leivän väliin.


Intialaisia herkkuja.

Intialaisen pisteen jäädessä taka-alalle vastaan tulee länsimaalaista ruokaa. Kokeilta voi tilata eri tavoin valmistettuja munaruokia. Eggs benedictin saa joko kylmäsavulohella tai keittokinkulla. Lisäksi kokit työstävät tasaiseen tahtiin ravioleja ja paistavat hanhenmaksaa saapuvien tilausten mukaan. 


Eggs benedict.

Todellisille liharuokien ystäville on tarjolla paahdettua Iberico-juottoporsasta ja tomahawk-pihvejä. Kirvestä muistuttava, naudan kylkiluulla varustettu pihvi painaa reilun kilon. Ei aloittelijalle.

Viereisestä erillisestä grillipisteestä löytyy wagyu-härkää, tuoremakkaroita, lammasta, kanaa ja possua.

Eikä kalaruokien valikoimakaan jää toiseksi. Mustekalaa, rapuja ja tyynenmerenpallasta voi tilata paistettavaksi valkosipulin kanssa. Annos tuodaan pöytään sihisevällä pannulla. Kalapisteen suuret piikkikampelat paistetaan suolakuoressa.

Juuri kun olin valmis siirtymään juustojen pariin, pöytämme viereen tuotiin suuri paellapannu. Harva pystyy vastustamaan juuri valmistetun paellan herkullista tuoksua. Runsaasti meheviä mereneläviä sisältävä paella olikin maistuvaa.


Paellaa pöytään tuotuna.

Juustolautasta oli ilo kasata tarjolla olevasta laajasta valikoimasta. Juustopöydän komistus oli tuoreilla marjoilla koristeltu ricotta-tuorejuusto.


Ricottaa ja marjoja.

Jälkiruokaosasto on jaettu useampaan osaan. Leivonnaisia, jäätelöitä, vohveleita, ohukaisia, paikallisia jälkiruokia, jokaiselle jotakin. Vitriinistä löytyi japanilaista nama-suklaata. Matchalla, rommilla ja kirpeällä vadelmalla maustetut suklaaneliöt olivat suussasulavia. Hokkaidolainen Royce on muuten erityisen tunnettu näistä suklaasta ja kermasta tehdyistä herkkupaloista.  

Etelän hedelmiä.

Brunssin voi nauttia vapaasti virtaavan Veuve Clicquot shampanjan, viinien, oluen ja cocktailien kanssa. Keltaisen lesken kanssa brunssi maksoi 130 euroa. Ystävällinen henkilökunta huolehti, että lasimme täyttyivät. Tipattoman tammikuun aloittaneet nauttivat baarissa valmistetuista tuoremehuista.

Tein brunssin päätteeksi uudenvuodenlupauksen. Ruokateatterille löytyy aikaa myös vuoden 2015 almanakasta.




KUVAT: Nina Väinölä ja Gastronomi Kiiski

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti