Kysyin taannoin
indonesialaiselta kollegaltani illallisvinkkiä. Halusin maistaa paikallista
erikoisuutta, josta Jakarta tunnetaan laajan maan sisällä tai mahdollisesti
jopa maan rajojen ulkopuolella.
En asettanut sen
tarkempia kriteereitä. Katuruokaa, pikaruokaa tai ravintolaruokaa, kaikki
kelpaa, kunhan maut saavat ihmiset palaamaan saman aterian äärelle.
Pienen tovin
mietittyään työkaverini ehdotti minulle lautasellista häränhäntäkeittoa. Hän
kertoi knoppitietona, että annoksen kuukausivoluumi on viisituhatta kiloa. Hotelli Borobudur valittiin illallispaikaksi kuullunymmärtämisharjoituksen jälkeen.
Maailman
suurimman buddhalaisen monumentin Borobudurin pyhäkön mukaan nimetty hotelli
rakennettiin 70-luvun alussa. Jättimäinen hotelli oli aikakautensa luksushotelli.
Hotelli on majoittanut niin valtiomiehet kuin julkkikset. Ajan hammas on hieman
jauhanut hotellin loistoa, mutta se kuuluu edelleen kaupungin parhaimmistoon.
Legendat eivät
synny tyhjästä. Hotellia rakennettaessa työmaata ympäröivät lukuisat
gerobakeiksi kutsutut katuruokakauppiaiden ruokakärryt. Rakennustyömiehet ja hotellin
esimieskaarti nauttivat ateriansa kadulla. Pisin jono muodostui häränhäntäkeittokauppiaan kärryn eteen. Hotellin johto vaikuttui annoksesta niin
paljon, että he päättivät tehdä ostotarjouksen liiketoiminnan siirtämisestä
hotellin puolelle sen valmistuttua. Kiinni veti.
Keiton valmistus
ja tarjoilu jatkui alkuperäiseen tyyliin neljän seinän sisällä. Odotusajan kasvaessa liian pitkäksi konsepti muutetettiin ja ruokakärry sai väistyä syrjään. Hittituotteen ympärille
rakennettiin oma tarjoilupiste kaikkine lisukkeineen. Tänä päivänä keiton saa tilata
erikseen tai osana laajaa indonesialaista noutopöytää. Hinta on suurin piirtein
sama, joten useimmat valitsevat buffetin, kauhoen keiton itse kuppiin. Kerran
maistettuaan useimmat palaavat taikakattilan äärelle.
Neljänkymmenen
vuoden aikana keiton tarjoilu on laajentunut pienestä kadulla työnnettävästä
vankkurista hotellin moniin ravintoloihin. Lisäksi se on äärimmäisen suosittu
ruokalaji häissä ja muissa hotellissa järjestettävissä juhlatilaisuuksissa.
Sain tilaisuuden jutella
hotellin keittiöpäällikkö Eduard Betzin kanssa ja pureutua annoksen taustoihin
ja yksityiskohtiin hänen kanssaan. Hän lupautui myös jakamaan reseptin
Gastronomi Kiiski –blogin lukijoille.
Saksalainen Betz on pitkän
linjan ammattilainen ja maailmankansalainen. Viimeiset kaksikymmentä
vuotta on kulunut Jakartassa. Hän pyörittää hotellin yhdeksää ravintolaa ja
catering-tiloja 170 alaisen voimin. Saksalaiseen kurinalaisuuteen ja ranskalaiseen klassiseen
keittiöön pohjautuvan koulutuksen saanut Betz kykenee ruokkimaan tiiminsä kanssa jopa 6000 asiakasta
päivässä.
Suurimmaksi
haasteekseen Betz nimeää keittiötiiminsä kehittämisen. Hänen tavoitteenaan on
saada indonesialaiset kokit tähtäämään täydellisyyteen jokaisessa suorituksessa.
Tähän tarvitaan tarkkuutta, kurinalaisuutta noudattaa ruoanvalmistuksen
tekniikoita ja reseptien ainesosien mittaamista ja punnitsemista. Kun työn
jälki on tasalaatuista, hän pyrkii kannnustamaan alaisiaan parantamaan
entisestään.
Yhä laadukkaammalle
ruoalle on tilausta. Indonesialaisten elintaso nousee kohisten ja kuten useissa
Aasian maissa ulkona syömiseen käytetään rahaa. Kaduilla näkee edelleen
hyvinkin alkeellisia ruokakärryjä ja -telttoja. Singaporessa nämä
siirtyivät vuosikymmeniä sitten katettuihin tiloihin, autenttisuuden
kärsimättä.
Betz toivoo
Indonesian infrastruktuurin ja maatalouden kehittyvän, jotta hyvälaatuisia
paikallisia raaka-aineita olisi helpommin saatavilla. Esimerkiksi häränhännät
tuodaan Australiasta. Keittoon käytetään tasakokoisia ja lihaisia häränhännänpaloja,
joissa rasvan osuus ei saa olla enempää kuin 10 prosenttia.
Eduard Betz. KUVA: Hotel Borobudur. |
Indonesialle
sydämensä menettänyt saksalainen fantasioi ensyklopediasta, joka kattaisi
indonesialaisen keittiön reseptiikan läpikotaisin. Betzin mukaan sivumäärä
paisuisi jopa kahteentuhanteen. Maantieteellisesti valtavalle alueelle levittäytyvästä
maailman suurimmasta saarivaltiosta löytyy lukemattomia alueellisia keittiöitä.
Helppotekoinen häränhäntäkeitto löytäisi paikkansa itseoikeutetusti tästä teoksesta.
Sop Buntut Legendaris
2 kiloa
häränhäntää paloiteltuna 2.5 cm paloihin
4 litraa vettä
30 grammaa
tuoretta inkivääriä murskattuna
1 rkl raastettua
muskottipähkinää
2 mausteneilikkaa
5
valkosipulinkynttä
5 kevätsipulin
vartta
10 mustapippuria
1 suuri porkkana
1 suuri sipuli
1 purjo
1 varsisellerin
varsi
2 dl persiljaa
5 rkl makeaa soijakastiketta
1 rkl vuorisuolaa
Lisukkeet
Pilkottua
kevätsipulia
Rapeaksi
paistettua salottisipulia
Tomaatin lohkoja
Pikkelöityjä kasviksia (indonesialainen acariin tulee porkkanaa, kurkkua, salottisipulia ja chiliä, vettä,
viinietikkaa, suolaa ja sokeria)
Sambal-chilikastiketta
Limen lohkoja
Indonesiassa
lisukkeisiin kuuluu myös emping. Se on friteerattu sipsi, joka valmistetaan
monimutkaisella valmistusprosessilla pähkinästä. Suomessa korvikkeena voisi
toimia vaikkapa friteerattu maniokki.
Blanseeraa eli kiehauta häränhännät nopeasti ja kuivaa ne. Näin keitinliemestä tulee kirkkaampi. Aseta häränhännät
kattilaan ja kaada vesi. Veden kiehuessa lisää kaikki mausteet kattilaan. Anna kiehua
hiljalleen niin kauan, että liha on täysin kypsää ja irtoaa helposti luista.
Keittoaika on noin kolme tuntia. Mausta soijakastikkeella ja suolalla ja anna
keiton poreilla vartin verran. Tarkista maku.
Tarjoa keitto lisukkeiden kanssa. Voi tarjota myös riisiä. Hotelli Boroburudissa keitto jäähdytetään ja sen annetaan tekeytyä ja maustua seuraavaan päivään.
Tarjoa keitto lisukkeiden kanssa. Voi tarjota myös riisiä. Hotelli Boroburudissa keitto jäähdytetään ja sen annetaan tekeytyä ja maustua seuraavaan päivään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti